MEHU Historiaa, Mehukaalat, pastori Jussilaisen tarinat
MEHU:ssa on meneillään viides vuosikymmen, joten taivalta ja monenlaisia suoritteita on jäänyt melkoisesti matkan varrelle.
MEHUhan herätettiin henkiin Juttutuvan peräosastossa nurkkaikkunan alla olleen pyöreän pöydän ääressä vuonna 1979. Turhaa ahtautta ei kuulemma ollut. Päätökset tehtiin ripeästi ja toimihenkilöt valittiin. Urheiluseuralle oli nimi valmiina – se oli päätetty jo aiemmin. Omaisuuttakin oli kertynyt yhden ping-pong pöydän verran.
Jäsenhankinta käynnistyi välittömästi ja tavoitteena oli saada mukaan ainakin sata MEHUlaista. Jäsenhakemus piti tehdä kirjallisesti ja samalla perustella myös urheilulliset ansiot. Tunnettu suosittelija takasi varman pääsyn mukaan. Ensimmäisen vuoden aikana jäseniä kertyi jo 57.
Toimintavuonna 2000 jäseniä seurassa oli 674. Perinteet jäsenhakemusten ja jäsenmaksuvelvoitteiden suhteen on säilytetty. Nyt tosin voi jo täyttää jäsenhakulomakkeenkin nettisivuillamme. MEHUkin on siirtynyt sähköiseen aikaan sivujen www.MEHU.net myötä.
Tapahtumia vuosien varrelta
Ensimmäinen jäsenkirje postitettiin jo 20.11.79. Kirjeessä kerrottiin, että seuralle on hyväksytty säännöt ja lentopalloa pelataan torstaisin "Tarmon salilla". Näin oli MEHUn urheilullinen toiminta käynnistynyt. Ekat pikkujoulut pidettiin Lepolammilla. Olivat varmaan hauskat pippalot, koska tarinoita kerrotaan vieläkin ao. tapahtumasta.
Seuraavana vuonna läheteltiin jo kaksi asiallista tiedotetta ja perustettiin viisi jaostoa. Pikkujoulukutsu lähetettiin jo 155 jäsenelle. Vuonna 1981 perustettiin johtokunnan alaisuuteen toimitusneuvosto, jonka tehtävänä oli ilmoitella jäsenistölle tärkeistä asioista.
Alusta alkaen MEHUlla on ollut tiukka linja jäsenmaksujen maksamisten suhteen. Seurassa ei suvaita "leväperiä", vaan heidät on lempattu pihalle kahden vuoden rästiläisyyden jälkeen.
Vuonna 1982 yhteiskunta alkoi huomioimaan seuran toimintaa ja näin MEHU sai ensimmäisen kaupungin avustuksen, joka oli 2 000 mk. Samana vuonna käsiteltiin ensimmäisen kerran rahoituksen järjestämistä Merihaan Palloilutalon osuuksien hankkimiseksi.
Vuonna 1983 MEHUlaiset alkoivat näkyä myös katukuvassa – saatiin nääs omat verkkarit. Seuraavan vuoden toukokuussa alkoi sitten kuulua iloisia asioita. Pitkien ja antoisien neuvottelujen jälkeen MEHU ja sen kaikki jäsenet saivat käyttöoikeuden kesämökkiin keskellä Hesaa. Mökillä kokoonnuttiin tiistaisin ja torstaisin ja siellä järjestettiin myös heti kevät- ja syystapahtumat, jäsenten ylimääräisiä tapaamisia, otteluita ja kaikenlaisia hauskoja juttuja.
Kuinka MEHU syntyi ?
|
10.1.2022
Pekka Kontkanen Outokummusta muistelee MEHUn syntyä
MEHUN SYNTY I Pitää muistella niin kauan kun vielä muistaa onko aamulla herätessään matkalla vessaan, vai onko jo tulossa sieltä. II Jos on ”suuri suu” se kannattaa pitää kiinni tai saattaa joutua hommiin. III Kerro totuus vähintään niin hyvin kun sen itseäsi nolaamatta voit tehdä
Tästä se lähti: Olin tullut Paasivuorenkadulle HTY:n taloon NKK:n keskustoinistoon töihin helmikuun alussa 1979. Aika pian tutustuimme toimitsijatovereiden kanssa ja meille syntyi käsittämätön tarve harrastaa liikuntaa oikean käden koukistajalista monipuolisemmin.
Joku sen keksi, seinän takana on ”Tarmon sali” joka oli silloin jo vajaakäytöllä. Koska olin samassa talossa töissä, sain tehtäväkseni mennä Järjestötoimitsijain Liiton nimissä neuvottelmaan HTY:n toimitusjohtaja Jorma Kilapan luokse mahdollisuudenta lentopallon palaamisesta salilla.
Pyysin audienssin ja esitin asiani Jormalle, joka tunnettiin asioita tarkkaan ja monipuolisesti tutkivana ja harkitsevana toverina. Jorma otti tuolissaan tukevan takanojan, keinui n. 5 min ja totesi: ”Jaa, että lentopalloa?” Minä, että niiiiin. Jorma n. 6 min keinumista ja ”että Tarmon salilla?”. Minä, että niiiin. Jorma n. 4 min keinumista ja ”että toimitsijaporukalla?”. Minä, että niiiiiin. Ja jo noin kolmen vartin päästä marssin hymy huulilla kertomaan tovereille, että ”Jees, kerran viikossa, torstaisin ja Tarmon sali”
Pallo verkolle ja isku alas: Palloiluvuoro saavutti heti alussa suuren suosion, meitä oli säännöllisesti kolmen kentällisen verran pelaajia: Pepe (Jukonen), Eero (Jämbäck), Rölli (Gröndahl), Hannu (Alanoja), Aulis (Soininen), Pirkko (Heikura) jne. jne. Enimmäseen kaljamahaisia uroita.
Koska sali oli matala: Huom! Arvoisa nykymehulainen! Pelasimimme nykyisen ravitsemusliike Marco Polon tiloissa, heikompikuntoinen toimitsijakin jaksoi nostaa pallon verkolle, koska muutoinhan se olisi osunut kattoon. Koska toimitsijan kunto oli 70 luvulla tunnetusti kova ja kestävä ( kuului silloin toimenkuvaan ja pääsyvaatimuksiin alalle) ei erityisiä alku tai loppulämmittelyjä tai venytyksiä nähty erityisemmin tarpeelliseksi. Tästä taas ”kiittelivät” Töölön ensiapusairaalan leikkaavat lääkärit ja hoitohenkilökunta, akillesjänteitä paukahteli poikki kun parhaimpina uudevuoden attoina.
Jonkun kuukauden pelattuamme esitin erään pelin jälkeen, että Jätkät hei (valtaosa meistä ainakin suihkussa oli ”jätkiä”) kun täällä pelataan näin säännöllisesti, niin tehdään tästä urheiluseura, saadaan TUL:lle rekisteröityä käyttöä ja mahdollisesti avustuksia Helsingin kaupungilta. - Syvä hiljaisuus. - Toistin näköjään kuolleena syntyneen ideani seuraavilla pelikerroilla, ja kas:
Seuran toinen syntymä: Opiskelutoverini Raimo Railo toimi silloin jossain johtavassa asemassa TUL:n toimistossa ja kuinka sattuikaan, että sain taas tehtäväkseni lähteä neuvottelemaan ”Paasipuiston pyllistyksen” perustamisesta. Raimo ilmoitti heti, että uuden seuran perustaminen ei käy, mutta että hänellä on pöytälaatikossa seura jonka hän on saanut tapeltua TUL:n Hgin piirissä perustetuksi ja jäseneksi. (Nykymehulaiset: silloin oli tarkkaa mitä maailmakatsomusta minkäkin seuran katsottiin kannattavan). Seura oli silloin Merihaan AY-tornissa sijainneiden VTVL:n ja VTY:n ( nyk. JHL) tovereiden pystyyn laittama seura, tavoitteenaan pingispöydän hankinta. Kun pöytä oli saatu oli myös nyt perustetun ja myös TUL:n Hgin piirin jäsenekseen hyväksymän Merihaan Urheilijat ry:n toiminta lopahtanut.
Näin saimme Ramilta jo valmiin seuran tehtävänämme saada uinahtanut seura toimimaan. Kutsuimme VTVL:n ja VTY:n toverit Juttutupaan käymään neuvotteluja tavoista käynnistää seuran toiminta. Tämän palaverin seurauksena kutsuttiin koolle ensimmäinen sääntömääräinen kokous ja loput on historiaa.
Historiaan vaikuttaminen: Meille ilmoitettiin, että lupaan Merihaan palloitutalon rakentamisesta liittyy olennaisesti, että alueella toimiva, silloin jo nimeltään Merihaan Urhailijat MEHU ry osallistuu talon hankkeeseen. Niin me sitten kaikki johtokunnan jäsenet marssimme silloiseen Postipankkiin ja kirjailimme nimemme vekseliin, jolla seura hoiti rahoitusosuutensa palloilutaloon. Vekseli hoidettiin asialliseti pois, niin että emme joutuneet sitä itse maksamaan. Kiitos kuuluu suuresti myös Postipankin silloisille tovereille.
Toimitusneuvosto: Seuran tiedottamisesta vastasi alkuun, n. 1 – 1,5 vuotta seuran sihteeri. Kun tiedottaminen ei tahtonut pysyä tiukan asiallisella linjalla, niin sovittiin, että tiedotusta ”katuturvallisuuden vuoksi” ei hoideta kenenkään henkilön nimellä vaan tiedotuksesta vastaa ”Toimitusneuvosto” , näin tapahtuikin vuoteen 1993 saakka jolloin homma lähti taas lapasesta.
Huru-Ukko Outokummusta ...nyt vessaan, vai tulinko mä sieltä juuri... |
|
|
Vuonna 1986 oli vuosi, jolloin Merihaan Palloilutalo valmistui ja entisten Torkkelin lentopallovuorojen lisäksi seuran uudella kotisalilla oli viikoittain kahdeksan tennisvuoroa, 12 squashvuoroa, neljä sulkapallovuoroa ja yksi koko salillinen lentopalloilijoille. Kävijöitä riitti ja johtokunta testasi VIP-saunan.
Uudistuminen ja elintason nousu jatkui. Vuonna 1988 saatiin uusi verkkari, vuoden MEHUlainenkin valittiin pikkujoulujen aikaan jo neljännen kerran ja jäsenmääräkin oli jo yli 600.
Vuonna 1989 vietettiin 10-vuotisjuhlia lokakuussa upein menoin. Tehtiin 10-vuotishistoriakin yhteistyökumppaneitten sekä jäsenistön avustamina.
Vuonna 1990 osallistuivat kolme urhoollista MEHUlaista Sulkavan soutuun kirkkoveneiden kilpailusarjassa. Matka tehtiin Partalan saaren ympäri ollen 65 km. Tuloksena soudusta saivat osanottajat mitalin ja mestarisoutajan kunniakirjan. Kokemus oli kuulemma mielenkiintoinen mutta rankka. Mielenkiintoisiin kokemuksiin luettaneen myöskin talkookeikka juhannusjuhlilla Mustikkamaalla. 17 MEHUlaista toimi järkkäreinä sekä kaljan- ja jätskinmyyjinä.
Vuonna 1991 MEHUn joukkue osallistui TUL:n petankin hallimestaruuskilpailuihin. Sijoitus oli 13. Harjoitusta lisättiinkin aloittamalla oma hallikausi maaliskuun alussa Hämeentien petankkihallissa. Saatiin myös uudenmalliset verrarit eli tuulipuvut.
Vuoden alussa tehtiin jäsenkysely, jossa kyseltiin jäsenistön mielikuvia seurasta ja sen toiminnasta.
Kysymykseen "Millainen oli mielikuvasi MEHUsta kuullessasi seuran nimen ensi kerran?" vastattiin, että MEHU on "kaljastakin nauttiva kuntoileva järjestöihmisten avoin porukka". Kysymykseen "Entä liittymisesi jälkeen, ovatko toimintamuodot vastanneet omia odotuksiasi?" kommentteina kirjattiin mm., että MEHUn valtakunnallisessa toiminnassa on vielä puutteita, pääsääntöisesti toimintamuodot vastasivat omia odotuksia.
Kysymykseen "Minkälaista toimintaa toivoisit seuralta nykyisten lisäksi?" vastattiin MEHUkkaan monipuolisesti. Moni oli sitä mieltä, että nykyinen meno jo piisaa, toiveitakin esitettiin runsaanlaisesti.
Kysymykseen "Onko seuran sisäistä tiedottamista hoidettu?" vastattiin, että tiedotus on onnistunut hyvin (yli puolet vastanneista oli sitä mieltä).
Kysymykseen "Jäsenmaksumme on nyt 35 mk vuodessa. Näetkö mahdolliseksi sen nostamisen ja mikä olisi silloin sopiva markkamäärä? vastattiin, että voisi sitä maksua nostaakin ja että sopiva summa olisi 50 mk/v.
Vuonna 1992 matkattiin Euroopan halki Barcelonan olympialaisiin. Tänä vuonna saatiin MEHUlaisille uusi lilanvärinen T-paita. Oltiin monenlaisissa talkootöissä. Uudistettiin myös Mustikkamaan mökin katto sekä pystytettiin aitaa ympärille.
Vuoden 1993 alussa opeteltiin oikeaoppista sulkiksen peluuta Kisakeskuksessa. Ryhdyttiin pelaamaan sählyä ja kaatamaan keiloja. Keijut esiintyivät pikkujouluissa ensimmäisen kerran.
Vuonna 1994 aloitettiin petankkiturnaukset MEHU – Kallion Kirkas. Sisähallikisasta tuli voitto heti kotiin tuloksella 5-4. Rölli riimitteli laulun MEHUlaisille. MEHUsukat ilmestyivät myös katukuvaan mukaan.
Vuonna 1995 hankittiin MEHUlle oma megafoni. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL palkitsi MEHUn vuoden 1994 työpaikkaliikunnan edistäjänä. Palkinnon antamisen perusteissa painotettiin erityisesti MEHU:n panosta ammattiliittojen ja muiden järjestöjen henkilökunnan liikuntaharrastusten järjestäjänä. Kunniakirja ja 3 501 mk:n koulutusraha luovutettiin 1.4.95. Perustettiin 20-vuotisjuhlarahasto ja pesämunaksi laitettiin 10 000 mk. Järjestettiin MEHUn ensimmäinen golf-turnaus. Osallistuttiin Kallion Kirkkaan järjestämiin Possunheittokisaan kolmella joukkueella. Ensimmäinen hevosvesipoolon kuivaharjoittelukisailu järjestettiin pikkujoulujen yhteydessä.
Koko perheen liikuntaviikonloppu pidettiin alkuvuodesta 1996 Kisakeskuksessa. Saatiin uusi hieno verryttelyasu sekä uusi harmaa t-paita. Petankin heinähattukisoihinkin osallistuttiin.
Kevätkauden 1997 päätteeksi menetettiin petankkihalli Hämeentieltä Skanskan rakentamishalujen seurauksena. MEHUgolfarit pitivät kauden avausturnauksensa Viron Niitväljassa. Petankkia ryhdyttiin pelaamaan Helsinki Petanque ry:n tiloissa Pasilan Eteläisessä veturihallissa.
Kesällä 1998 osallistuttiin yhdellä joukkueella Petankin SM-kisoihin Helsingin rautatientorilla muihinkin lajeihin kuin Miss Petankki-kisaan.
Vuosi 1999 oli MEHUtoiminnan 20-vuotisjuhlavuosi. Lokakuussa vietettiin 20-vuotisjuhlia asiaan kuuluvin juhlallisin menoin. Juhlapuhujana oli TUL:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Säde Tahvanainen. MEHU:n ex-puheenjohtajat Erkki Gröndahl ja Kari Saarenketo saivat kultaiset ansiomerkit ja meno oli letkeää ja MEHUlaisen mukavaa meininkiä. TUL:n liittojuhlille eli STADIon10-tapahtumaan osallistuttiin kesäkuussa 1999 Helsingissä järjestämällä TUL:n petankkimestaruuskisat sekä osallistumalla tietenkin juhlakulkueeseen.
Vuosien myötä on seuran toiminta vakiintunut urheilullisiin uomiinsa. Sääntömääräiset asiat on hoidettu säntillisesti. MEHU-maljojakin on kohoteltu erilaisissa tilaisuuksissa ja perinteitä on vaalittu. Urheilullinen toiminta on laajentunut: joitakin lajeja on jäänyt pois, mutta uusia juttuja on syntynyt tilalle. Tällä hetkellä toimivia jaostoja on yksitoista: Mustikkamaa, Jäsentapahtumat, Sulkapallo, Keilaus, Petankki, Shakki, Mehubandy, Biljardi & dartsi, Juoksentelu, Golf sekä Kuntosali.
Kallion Kirkkaan kanssa on pelattu jo useita vuosia keväällä hallissa petankkiturnaus ja kesällä Mustikkamaalla petankkiturnaus. Kieropalkinto on kiertänyt, yleensä ollut Kallion Kirkkaan hallussa. Tänä vuonna MEHU voitti Mustikkamaan turnauksen.
MEHUlaiset matkalla maailmalla
Lähes seuran perustamisesta lähtien on MEHUlaisia kiinnostanut, mitä maailmalla tapahtuu ja minkälaisia muistikuvia ja aukkopaikkoja saadaan aikaiseksi. Seuran jäsenet ovatkin suorittaneet erilaisia ystävyys-, kulttuuri-, urheilu- ja toveruusmatkoja eri puolille Eurooppaa. Muistikuvien tallentamiseksi on pyritty pitämään muutama kamerallinenkin osanottaja mukana, jotta on voitu jälkikäteen paikkailla aukkopaikkojakin.
Ensimmäinen matka MEHUn merkeissä tapahtui Tallinnaan maaliskuussa vuonna 1981. Kerrotaan, että matka meni muuten mukavasti, mutta edulliseen ammattiyhdistysmatkaan kuuluvat luennot eivät jaksaneet oikein kiinnostaa, vaikka ohjelmassa oli mm. Tallinnan asemakaavapolitiikan esittelyä.
Saman vuoden joulukuussa piipahdettiin Leningradissa. Mukana oli 25 MEHUlaista. Tarina kertoo, etteivät kaikki olleet kuitenkaan loppuun saakka matkassa mukana. Yksi matkalaisista jäi kokonaan pois, koska ei herännyt bussin mukaan. Toinen tovereista jäi Vaalimaalla aidan väärälle puolelle, koska oli unohtanut passinsa ruokailupaikkaan Terijoelle. Kolmas katoaminen tapahtui sekin Vaalimaalla, mutta kotimaan puolella. Syy taisi olla pitkä puhelu Helsinkiin ja tarkistuslaskennan puute bussin lähtiessä.
Vuonna 1983 tehtiin kevätmatka Viipuriin toukokuussa. Matkan kohokohtia olivat kuulemma Topon ja Sokan yritykset elvyttää vanhan suomalaisen kauppakaupungin rajakauppaa, iloiset illalliset Pyöreässä Tornissa, Röllin opastuksella suoritettu kävely Monreposin puistossa ja pieni rajavälikohtaus Vaalimaalla, kun bussista ei olisi saanut poistua välttämättömässäkään tilanteessa.
Vuonna 1984 irrottauduttiin Itämeren piiristä ja matkustettiin Moskovaan maaliskuun puolivälissä. Siellä nähtiin kaikki tärkeimmät turistien kohteet, tavattiin suomalaisia rakentajia Intourist-hotellissa ja algerialaisia opiskelijoita Metropol-hotellissa.
Latvian kaunis pääkaupunki Riika oli matkakohteena syyskuussa 1985. Retki oli todella riemukas laiva-bussi-bussi-laiva-matka. Käyskenneltiin Jurmalan rannoilla, illastettiin kuka omassa hotellissa kuka rannan laivaravintolassa. Paluumatkalla vietettiin yhteislauluhetkeä samassa bussissa olleen Turengin Sarastuksen porukan kanssa.
Seuraavana vuonna risteiltiin 24 tuntia Sally Albatrossilla. Mukana oli toistakymmentä MEHUlaista. Saunottiin porukalla, kuunneltiin Sonja Lummetta yökerhossa ja syötiin tuhdisti niin kuin urheilijat yleensä harjoitusten lomassa tekevät.
Välillä matkailtiin kotimaassa. Vuosina 1987 ja 1988 retkeiltiin Hartolaan erään merkittävän SAK-laisen valtion sektorin ammattiliiton majalle. Paikka oli mukava, pelattiin erilaisia pelejä, ratkottiin maastoboccia- mestaruuksia, kuviokelluttiin järvessä, nautittiin hyvästä ruoasta ja juomasta sekä tietenkin saunottiin.
MEHUN MATKASSA MUKANA
(Sävel: Rosvo-Roope, kokeile myös: Isoisän olkihattu)
(Sanoitus: Rölli)
On MEHU meidän seuramme se tuntee jokainen.
Jos et vielä tiedä kuule siitä juttelen,
on tässä laulu seurastamme – MEHU nimeltään,
se toiminnastaan tunnetaan ja hyvin tiedetään.
Jos viikonlopun tullessa sä hauskaa seuraa haet,
niin MEHUn joukkoon saavu silloin pelihallille,
missä kuula kierii kilkaten ja joskus osuu – kai
eikä koskaan ole siellä – pitkä perjantai.
Kun kevät saapuu kaupunkiin ja sulaa meren jää
niin Mustikkamaan mökille jo joukko kiirehtää,
on käytössämme meillä viherkeidas verraton
niin hieno paikka kaupungissa MEHUn "mökki" on.
Myös henget Olympian jo MEHUn tuntevat,
ja rannat Katalonian sen joukon muistavat,
ja Barcelonan yössä kaikuu MEHUn laulu uus,
vaikka onkin aamuyö ja kello kohta kuus.
Kun Itämeren kaupunkeihin tahdot matkustaa
niin MEHUn joukkoon liity silloin hauskaa seuraa saat.
Kun Pärnun pikku kaupunkiin muut tulee bussilla,
niin MEHU saapuu – se on varma – aina taksilla.
Myös kotimaassa osaa MEHUn joukko matkustaa
ja kevään tullen saavutaan taas joskus Suojalaan.
Kun TUL:n juhlille nyt kansaa kutsutaan
niin MEHU ompi paikalla ja aina ajallaan.
Siis joukkoon liity liukkaasti ja etsi harrastus
ei mikään uusi laji ole MEHUn karvastus,
jos jouten tahdot "löhöttää" niin sekin sallitaan
kas MEHUlaisten seurassa on kaikki mallillaan!
Kun laulat tätä laulua niin lisää kertoile
ja yhteisistä toiminnoista muille juttele
on toimissamme paljon mikä kertomatta jää
siis yksi värssy vuorollanne aina lisätkää.
MEHUUN KAIKKI YHTYKÄÄ
MEHUN SEURAAN RYHTYKÄÄ
MEHU JÄRJESTÄÄ!
HEI HEI HEI!
Elo- syyskuun vaihteessa 1988 kohteena oli Tallinna. Seitsemän vuoden aikana tapahtuneet muutokset törmäsivät vastaan jo laivalla. Parikymmentä rock-bändiä oli menossa samana viikonloppuna järjestetyille festareille ja siellähän mekin pyörittiin mukana.
Vuonna 1990 syyskuun alkupäivinä MEHUlaiset suunnistivat laivalla Tukholmaan. Rantautuminen Tukholmaan onnistui hyvin. Siirryimme linja-autokuljetuksella tarkastamaan Vasa-laivan kuntoa, joka todettiin olosuhteisiin nähden tyydyttäväksi. Urheilullisiksi saavutuksiksi merkittiin Petri Nurmen sinnikkyys bocciapallojen kantamisessa ja Värtanin sataman läheisyydessä suoritettu joukkuepeli, johon osallistui viisi joukkuetta. Kaikki suorittivat kilpailun loppuun saakka kaatosateessa.
Heinäkuun loppupuolella 1992 suunnistivat 21 MEHUlaista bussilla halki Euroopan kohti Barcelonaa ja olympialaisia. Matkan varrella nähtiin ja koettiin monenmoista mukavaa, pelattiin toista tuhatta laistotikkiä, hikoiltiin Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Espanjassa ja Sveitsissä. Pelattiin tulikuumalla hiekkarannalla lentistä, valuttiin hikenä junassa majapaikan ja Barcelonan välillä, katsottiin nähtävyyksiä ja osallistuttiin olympialaisiin. Upea matka!
Shakkijaosto organisoi samana vuonna marraskuussa 24 tunnin risteilymatkan M/S Isabellalla.
Kylpylämatkalle Pärnuun lähdettiin lokakuussa 1993. Laivalla matkustettiin Tallinnaan ja sieltä sitten 130 kilometriä etelään – taksilla. Perillä kylpylässä otettiin savihoitoja, hierontaa ja vähän muutakin. Bocciapallot olivat tietenkin mukana ja Pärnun mestaruudesta pelattiin rantahietikolla auringonpaisteisessa mutta tuulisessa säässä. Paluu matkalla käytimme bussia ja laivaa.
Kesäkuussa 1994 matkailtiin Turkuun TUL:n 75 – vuotistapahtumaan. Osallistuttiin TUL:n petankkimestaruuskisoihin – mainittavia tuloksia ei saatu ja tietenkin marssittiin ja kastuttiin muitten mukana kulkueessa. Oli muuten uudet MEHUpaidat päällä.
Syyskuun loppupuolella pistäydyttiin risteilemässä Pietarissa. Matka taittui M/S Konstantin Simonovilla, joka keinutti sen verran, että jokunen MEHUlainen tanssiessa lennähti orkesterin joukkoon!?
Laskettelu- ja hiihtomatka Tahkolle ja Kasurilaan tehtiin helmikuussa 1995.
Poikkeuksellisesti vietettiin pikkujouluja vuonna 1998, kun osallistuttiin TUL:n järjestämälle pikkujouluristeilylle. Omaa pikkujouluohjelmaakin oli kokoustilassa, tunnelma ei ollut kuitenkaan MEHUlaisen riemukas.
Vuonna 1997 kesäkuun 17. päivänä perustettiin Merihotellin Taurus kabinetissa Sydney (joka sijaitsee Australiassa) 2000 hanke. Päätettiin ryhtyä säästämään rahoja uutta olympiamatkaa varten syyskuun alussa. Hanke etenikin melkein loppumetreille saakka, kunnes kariutui kisojenjärjestäjien tähtitieteellisiin hintoihin. Sydney 2000 hanke haudattiin ja päätettiin käyttää säästyneet varat johonkin toiseen matkaan.
Matkalle Pariisiin lähdettiinkin pääsiäisen aikaan eli huhtikuussa 2000. Matkaan laitettiin neljän hengen etujoukko, jotka tutkailivat, mihin kannattaa tutustua. Loppujoukko saapui Pariisiin kiirastorstaina. Pariisin huhtikuun vaikutus meihin kaikkiin matkalla olleisiin oli hyvin vahva. Odottamattoman vahva se oli Leenan ja Joukon kohdalla, jotka ilmoittivat kihlauksestaan pian Pariisiin saapumisen jälkeen. Boccia-maaottelu pelattiin koko porukan voimin Luxembourgin puistossa hieman senaatista katsoen oikealle, kauniin Pariisin sään suosiessa lämmöllä ja auringonpaisteella. Paikalliset alkuasukkaat äimistelivät, kyselivät, videoivat ja valokuvasivat sekä todennäköisesti käsittivät kaiken väärin. Lukuisten nähtävyyksien paikalla olo varmistettiin henkilökohtaisin käynnein. Jäähyväispäivällinen nautittiin Pariisin kuuluisimmassa brassieriessa, Jean Paul Sartren kantakuppilassa La Coupoulessa.
Miltä näyttää MEHUlainen tulevaisuus
Vuonna 2001 Mehu, joka on suopea luonnon voima, jatkaa toimintaansa vähintäänkin niillä kaikilla toiminta-alueilla, jotka vuoden 2000 aikana ovat toimintansa vakiinnuttaneet. Uusien jaostojen vetäjien uusiin ideoihin suhtaudutaan suopeasti.
Mustikkamaalla, mökin lähellä ja sen sisällä järjestetään erilaisia kevät-, kesä-, ja syystapahtumia kuten luonnossa hortoilua, Mehupullon etsintää, kyseeseen voi myöskin tulla leilinlöytöretki, makkaran grillausta ja erityisesti petankin ja shakinpeluuta
Erilaisia jäsentapahtumia järjestellään ja retkikohteita mietitään.
Sarjat ja MehuCupit toimivat. Palloilu jatkuu Merihaan palloilutalolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Jos innostus kasvaa vuoden 2000 malliin, jouduttaneen harkitsemaan lisäkenttien hankkimista tai muita vuorojärjestelyjä. Vuonna 2001 valitaan kaksinpeli- ja nelipelimestarit.
Keilaus jatkuu Helsinginkadun Urheiluhallilla, jossa voi kokeilla paikkoja ja kaatoja. Samalla voi myös harjoitella korkean paikan leiritystä. Valitaan myös vuoden Mehukeilaaja. Syksyisin järjestetään kinkkukisa.
Petankkia pelaillaan Pasilan veturihallin petankki-hallissa perjantaisin kello 17.30:n jälkeen
Huhtikuun loppuun asti. Syksystä päätettäneen myöhemmin. Kahden hengen joukkuein käytävää MustikkamaaCuppia jatketaan samassa paikassa ja samoihin aikoihin siten, että "puolivälierät" heitetään toukokuussa vapaasti valittavissa paikoissa ja välierät sekä loppuottelut pelataan Mustikkamaalla 26.5.2001.
Perinteiset seuraottelut Kallion Kirkasta vastaan pelataan lopputalvesta Pasilassa ja kesällä
Mustikkamaalla, jossa myös MEHU:n singelimestaruus ratkaistaan elokuussa. Seuran petankistit osallistuvat yhdellä tai kahdella joukkueella TUL:n mestaruuskisoihin kesän 2001 aikana, lisäksi yksittäiset pelaajat osallistunevat mm. SM-kisoihin. Kallion Kirkkaan järjestämään Possunheittoon seuran edustajat osallistuvat, jos kutsu käy. Keväällä järjestettäneen yhdessä jäsentapahtumajaoksen kanssa jossain rajojemme ulkopuolella sijaitsevassa maassa (esim Ranskassa), kaupungissa (Pariisissa) tai kylässä (quartier latin), kyseisen paikan MEHU-mestaruusturnaus bocciassa. Toiminta tapahtuu luonnollisesti talousarvion puitteissa.
"Shakkimestari Mehussa" arvonimestä pelataan syksyllä. Muulloin jäsenet pelailevat Juttutuvassa ja Mustikkamaalla.
Pallon perässä juostaan Merihaan Palloilutalossa tiistaisin. Ystävyysotteluja ja turnaussessioita harrastetaan voimien mukaan.
Torstaisin pelataan entisessä hämiksen handelissa (nyk. café Mascot) os. 4.linja 2. bilistä. Keväällä 2001 pelataan Suurkaupungin Hai -tittelistä. Dartsia harrastetaan samassa paikassa innovatiivisesti ja käydään "varma ja vapisematon käsi" -kilpailu vuonna 2001. Kilpailun täsmällisestä nimestä voi kuitenkin päättää ao. jaosto.
Mehulaiset osallistuvat normaalien ilta- ja yöjuoksujen lisäksi erinäisiin muihin juoksutapahtumiin, joista tiedotetaan sitä mukaa kun ne ajankohtaistuvat.
Golfin harrastajamäärä kasvaa MEHUssakin. Vuonna 2001 kasvua tuetaan järjestämällä kauden alkupuolella perusteita ja peliä kehittävä kurssi. MEHUgolfarin tittelistä pelataan loppukaudesta.
Kuntosalia (Hakaniemen Solar Fitness Viherniemenkadulla) käytetään ja hyödynnetään neuvotelluin mehualennuksin.
Johtokunta johtaa, jäsenet maksavat jäsenmaksunsa ja erilaiset osallistumismaksut ilman karhuja ja tiedotusta parannetaan ja toteutetaan omien netti-sivujen jatkuvalla päivityksellä ja edelleen säännöllisesti tulevalla Mehu-kirjeellä - ainakin niille, jotka eivät pääse katsomaan netti-sivuja. Mehulainen talkootyöajattelu on kunniassaan.
Näin tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tapahtumia on tiedossa, innokkaita vetäjiä on mukana ja uusia jäseniäkin tulee mukaan kaiken aikaa. Perinteitä on ylläpidetty ja näistä parhain on pikkujoulujen illalliskorttimaksu, johon inflaatiokaan ei ole vuosien saatossa iskenyt. Se on ollut 50 markkaa ja näyttää pysyvänkin edelleen – kiitokset yhteistyökumppaneitten.
Toimitusneuvosto